Aurinkorannikoa

Aurinkorannikoa

maanantai 22. helmikuuta 2016

Monenmoista Marbellasta & muualtakin

Paljon olemme reissanneet ympäri Andalusiaa täällä ollessamme, mutta onhan tässä lähikulmillakin paljon mielenkiintoista katsottavaa ja koettavaa. Luonnosta nauttivalle löytyy paljon patikkareittejä ja niistä on ilmestynyt viime vuonna mainio taskukokoinen pikku kirja, ihan suomeksi. Meri ja rannat ovat myös upeita paikkoja viettää aikaa, säällä kuin säällä. Rantahietikolla juokseminen on varsin tehokasta liikuntaa, ja sitä harrastavat täällä niin ihmiset kuin koiratkin.




Rannoista puhuttaessa aivan oma maailmansa on Puerto Banuksen ranta, jonne ei tavallinen pulliainen autolla saa ajaa, ainoastaan kävellen tai pyörällä. Luksusautoja ja -veneitä riittää joka makuun sekä kaikenlaista bling-blingiä putiikkien näyteikkunoissa. Katselukierroksen voi päättää jossain rannan lukuisista kahviloista, jos haluaa maksaa kahvikupillisesta neljä ja puoli euroa tai tuoremehusta viisi euroa. Kyllähän meidänkin kukkaro sen kerran kesti, mutta muuten olemme tyytyneet vähän vaatimattomimpiin kahviloihin jossain muualla. 



Kahviloita ja ravintoloita on täällä niin hirveä määrä, ettei niitä ehdi edes vuodessa kaikkia testaamaan, vaikka joka päivä kävisi eri paikassa. Täytyy tässä kehua yhtä pikku ravintolaa San Pedro de Alcantarassa, joka on siis osa Marbellaa. Tässä ravintola Galaxyssä on kiva sisustus ja erityisen hyvät salaatit. Myös gourmet-hampurilainen on testattu - oli miehen mielestä paras hampurilainen vuosiin. Eikä tämä ole mikään maksettu mainos!


Kulttuurinnälkäiselle täällä on valtavasti tarjontaa teattereista museoihin. Lisäksi paikalliset kulttuuriyhdistykset järjestävät jos jonkinlaista tapahtumaa. Marbellassa on mielenkiintoinen taidemuseo, joka esittelee espanjalaisten kuuluisuuksien kuten Picasson, Miron ja Dalin maalauksia. Minua viehättivät eniten Dalin surrealistiset pienet pronssiveistokset. Museossa on lisäksi muiden taiteilijoiden suuria pronssiveistoksia ja vaihtuvia näyttelyitä eri maiden taiteilijoilta. Ja sisäänpääsy on ilmainen. 


Mielenkiintoinen paikka on myös Benalmadenassa sijaitseva Mariposario eli perhospuutarha, jossa kävimme eräänä sunnuntaina. Sinne ei kannata mennä kovin paksusti pukeutuneena, sillä hallipuutarhan ilmasto on melko kostea ja lämmin. Samoissa tiloissa on myös myymälä, josta löytyy kaikkea perhosaiheista tavaraa, ja kahvila.





Rannikkoa Malagasta itään mentäessä jossain kohtaa tulee vastaan kylä nimeltä Nerja. Siellä on 1950 -luvulla viiden koulupojan löytämä tippukiviluolasto, jonne järjestetään opastettuja kierroksia. Luolastossa on paljon portaita, joten se ei sovi liikutarajoitteisille, mutta muuten paikka on erinomainen retkikohde, josta tietenkin löytyy myymälä ja kahvila myös. Sisäänpääsy opastetulle luolakierrokselle oli kympin. Mielestäni nämä tippukiviluolat olivat jotenkin kiinnostavampia kuin Gibraltarin vastaavat, sillä näitä ei ole pilattu liialla "tuunaamisella".




Kaunis on tämä Andalusia, ei voi muuta sanoa!

3 kommenttia:

  1. Kiinnostavia retkiä! Mua kiehtoo rannat, maaseutu ja puutarhat. Joskus museotkin, mutta aika usein ne jää katsomatta. Olisi kivaa käydä joskus siellä teidän maisemissakin. Näkyykö siellä hirveesti turisteja, entä suomalaisia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri meidän kulmilla ei näy paljon suomalaisia, vaikka vakituisina asukkaina muutamia onkin. Turisteja ja varsinkin suomalaisia vilisee Fuengirolassa, jossa käytännössä pärjää suomen kielellä - niin paljon palveluja on suomalaisvoimin tarjolla. Turistivirrat ovat varmasti heinä-syyskuussa runsaimmillaan, nyt oli ihanan rauhallista. Siitä vaan matkaa suunnittelemaan!

      Poista
  2. Hmmmm... me emme edes menneet Nerjan tippukiviluolaan koska jo portilla oli kieltotaulut jossa kiellettiin kuvaaminen... Miten te saitte kuvata siellä? Itse olen n 10 vuotiaana nähnyt sen luolan mutta mies ei ole koskaan käynyt siellä. Muutakuin portilla, kamerat kaulassa...

    VastaaPoista